Rakenteellinen lattajalka vai toiminnallisesti matalakaarinen jalka?

Lattajalka

Lattajalka on rakenteellinen muutos jalkaterässä, ja se näkyy jo kuormittamattomassa jalkaterässä sisäkaaren puuttumisena. Rakenteellinen lattajalka on synnynnäinen, ja nykyään sitä ei pidetä erityisen poikkeavana tilana. Synnynnäinen lattajalkaisuus säilyy käytännössä läpi koko elämän. On hyvä huomioida, että matala sisäkaari kuuluu lapsen jalkaterän normaaliin kehitykseen. Kyse on silloin niin sanotusta fysiologisesta lattajalasta, mikä usein johtuu nivelten yliliikkuvuudesta sekä riittävän kaaria tukevan lihasvoiman puuttumisesta ko. kehityksen vaiheessa. Lähteestä riippuen sisäkaaren tulisi ”normaalin kehityksen” myötä olla kohonnut noin 7-9 vuoden ikään mennessä.  

Seisoma-asennon yhteydessä sekä kävelyn tai juoksun keskitukivaiheen aikana lattajalkaan liittyy takaa katsottuna kantaluun alareunan kääntyminen ulospäin. Tilaan saattaa myös liittyä sivusta katsottuna kantaluun etureunan laskeutuminen liian alas suhteessa takaosaan. Muun muassa kantaluun asennon muutosten seurauksena sisäkaari on usein madaltunut.

Lattajalan hoito

Fysiologinen tai oireeton rakenteellinen lattajalkaisuus ei periaatteessa vaadi suuria toimenpiteitä, ja suurin osa lattajaloista on oireettomia kovankin rasituksen yhteydessä. Jos oireita kuitenkin esiintyy, tyypillisesti tällaisessa tilanteessa hoidoksi on riittänyt jalkaterän lihaksia vahvistavat harjoitteet sekä jalkaterän ja alaraajan toimintaa ohjaavat pohjalliset. Lisäksi kenkävalinnoilla on iso merkitys. Lihasharjoittelun osalta tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä huomioida se, kuinka paljon lihaksia vahvistamalla ja venyttämällä oikeasti pystytään vaikuttamaan jalkaterän toimintaan, jos/kun taustalla on rakenteellinen tekijä. 

Jos kipuja esiintyy, on syytä selvittää mahdolliset tekijät kipujen taustalla. Tässä yhteydessä voitaneen puhua patologisesta lattajalasta, jonka taustalla saattaa olla merkittäviä nilkan ja/tai jalkaterän nivelten rakennepoikkeavuuksia sekä lihasten toiminnanhäiriöitä.

 

Toiminnallisesti matalakaarinen jalka

Toisin kuin rakenteellisessa lattajalkaisuudessa, toiminnallisesti matalakaarisessa jalkaterässä sisäkaari näkyy selkeästi jalkaterän ollessa kuormittamattomassa tilassa. Toiminnallisesti matalakaarisesta jalkaterästä puhutaan, kun paino tulee jalkaterän päälle joko seisoma-asennossa tai kävelyssä/juoksussa keskitukivaiheen aikana, ja sisäkaari joustaa tai madaltuu normaalia enemmän. Toiminnallisesti matalakaarinen jalkaterä on yksi yleisimmistä jalkaterän toiminnan häiriöistä.

Toiminnallisesti matalakaarisen jalkaterän taustalla saattaa olla useita tekijöitä, joita on hyvä selvittää varsinkin, jos jalkaterässä esiintyy kipuja. Tyypillisimpiä sisäkaaren madaltumista aiheuttavia tekijöitä ovat rakenteellinen jalkaterän etuosan kääntyminen sisäänpäin suhteessa jalkaterän takaosaan (alemman nilkkanivelen ollessa keskiasennossa), lyhyt ensimmäinen jalkapöytäluu suhteessa toiseen jalkapöytäluuhun, lihasten heikkoudet tai toiminnan häiriöt erityisesti syvien pohjelihasten (varsinkin takimmaisen säärilihaksen) tai pitkän pohjeluulihaksen osalta, pohjelihasten (pinnalliset) kireys tai toiminnan häiriö niin sanotussa ensimmäisessä säteessä, säteen noustessa ylöspäin suhteessa alustaan. Kyse on vahvasta rakenteesta jalkaterän sisäreunalla.

Jalkaterän rakenteelliset muutokset aiheuttavat lähes poikkeuksetta jonkinlaisia toiminnallisia kompensaatioita, jotka saattavat johtaa sisäkaaren liialliseen madaltumiseen jalkaterän ollessa kuormitettuna.

Joskus myös tietyt rakenteelliset tekijät tai toiminnalliset muutokset esimerkiksi lonkissa tai reisi- sääriluissa saattavat kompensaatioina aiheuttaa ylhäältä alaspäin sisäkaarien liiallista madaltumista.

Onko kengillä väliä?

Ulkoisista tekijöistä kengät saattavat osaltaan lisätä sisäkaaren taipumusta madaltua. Useinhan me emme ajattele, missä asennossa jalka kengän sisällä on. Pois silmistä, pois mielestä. Tältä osin erityisen merkittävä sisäkaaren toiminnan muutoksia aiheuttava tekijä on kantapään korottaminen.

Kun ihminen seisoo tai kävelee (keskitukivaihe) avojaloin, jakaantuu kuormitus suurin piirtein 50 prosenttisesti jalkaterän takaosalle (kantapää) ja 50 prosenttisesti jalkaterän etuosalle (päkiä). Seisten sekä kävelyn keskitukivaiheessa kantapäähän ja päkiään kohdistuu alustasta välittyviä reaktiovoimia. Samanaikaisesti ylhäältä alaspäin vaikuttaa vastakkainen reaktiovoima, jonka vektori osuu aika tarkasti jalkaterän sisäkaaren suurin piirtein keskikohdalla sijaitsevaan veneluuhun, sisäkaaren tukipisteiden ollessa kantaluussa sekä ensimmäisen jalkapöytäluun kärkipäässä. Painon siirtyessä jalkaterän päälle tulee sisäkaaren normaalistikin hieman joustaa ja madaltua, mikä on tärkeä osa jalkaterän ja koko kehon luontaista joustoa ja iskunvaimennusta.

Kun kengissä kantapäätä (kanta droppi) nostetaan ylöspäin suhteessa jalkaterän etuosaan, muuttuu myös jalkaterän kuormitus. Noin puolentoista sentin kantakorotuksella (mikä on suht tyypillinen korotus normaaleissa kävelykengissä) jalkaterän takaosan kuormitus on noin 40 prosenttia ja etuosan noin 60 prosenttia. Korotus siirtää samalla ylhäältä alaspäin tulevaa voimavektoria liiaksi eteenpäin suhteessa veneluuhun, mikä samalla lisää painetta sisäkaareen sekä ensimmäisen säteen taipumusta nousta ylöspäin suhteessa alustaan. Kokonaisuutena sisäkaaren madaltuminen saattaa korostua.

Sisäkaaren alla ei ole jalkaterän luisia tukipisteitä. Jos edellä mainittuun tilaan liittyy lisäksi lihasheikkoutta erityisesti syvien pohjelihasten (takimmainen säärilihas) sekä pitkän pohjeluulihaksen (tärkein lihas jalkaterän toiminnan kannalta) osalta saattaa sisäkaaren madaltuminen korostua entisestään. Lisäksi varsinkin liian tukevat ja (kierto)jäykät kengät ovat taipuvaisia heikentämään jalkaterän etu- ja takaosan luontaisia kiertoliikkeitä askeleen aikana, mikä näkyy erityisesti pitkän pohjeluulihaksen toiminnan heikkenemisenä ajan myötä.

Jalkaterän madaltuneen sisäkaaren taustalla saattaa siis olla moninaisia tekijöitä. Varsinkin, jos kipuja esiintyy ja ne pitkittyvät haitaten liikkumista, on hyvä selvittää mistä oireet mahdollisesti johtuvat.

Kirjoittaja:

Petri Väyrynen
Jalkaterän ja alaraajan toimintaan erikoistunut fysioterapeutti
Terveystieteiden Maisteri
petri.vayrynen@aktiivifysioterapia.fi

Lue myös nämä

Riittävän unen tärkeys

Onko tämä UKK-instituutin julkaisema liikkumisen suositus -pyramidi sinulle tuttu? Oletko huomannut, että pyramidin pohjana on yksi suuri kerros: uni? Uni on siis perustana aikuisväestön liikuntasuosituksissa.

Lue lisää »
Scroll to Top
PIRKANMAA

Tampere, Pirkkala

TAPIOLA, ESPOO

Ajat varattavissa Tapiolan Fysiogeriatrian
ajanvarausjärjestelmässa.